Henkilökuva
Persoona
Ihan alkuun on hyvä tuoda esiin millainen ihminen olen luonteeltani. Jos kolmella adjektiivilla pitäisi kuvailla, niin ne olisivat sosiaalinen, voimakastahtoinen sekä määrätietoinen. Sosiaalinen siksi, että olen aina tullut toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Voimakastahtoinen, koska puolustan loppuun asti asioita, jotka ovat perusteltavissa ja koen oikeiksi. Määrätietoisen valitsin tähän yhteyteen, koska olen hyvin tavoitteellinen ihminen, eli asetan itselleni tarkat tavoitteet ja sitoutan itseni sen jälkeen niiden toteuttamiseen.Urheilutoimittamista ja sellonsoittoa
Synnyin Kotkassa 4.toukokuuta 1977. Ollessani puolivuotias perheemme muutti Anjalankoskelle, josta molemmat vanhempani ovat kotoisin. Asuimme ensin Anjalassa, josta vuonna 1982 muutimme Inkeroisten Ahonpellolle omakotitaloon. Rakennusmestari-isän ja sosiaaliohjaaja-äidin lisäksi perheeseen kuului myös minua kolme vuotta nuorempi pikkuveli, Matti-Pekka.Ala-asteen kävin perinteisessä Mämmälässä. Muistan kuinka jo silloin olin erittäin kiinnostunut yhteisistä asioista. Joka aamu minä olin ensimmäinen, joka meidän perheessä lehden halusi lukea. Silloin haaveammattini oli urheilutoimittaja. Teimme koulussa luokkalehteä säännöllisesti, ja minä toimin aina urheilun vastaavana toimittajana. Hienoja muistoja!
Lapsuuteeni kuului paljon kaikenlaista harrastamista. Erilaisten liikunta-aktiviteettien lisäksi aloitin sellonsoiton opiskelun Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa jo alle kouluikäisenä.
Ihan normaalin kaavan mukaan lapsuus ei kuitenkaan sujunut. Sitä varjosti isäni vakava sairaus, jonka seurauksena hän menehtyi minun ollessa 13-vuotias. Sen jälkeen jouduin ottamaan paljon vastuuta eri asioista ja siten opin myös käsittelemään vastoinkäymisiä ja ymmärtämään, mikä elämässä todella on tärkeää. Isovanhempieni merkitystä isäni menehtymisen jälkeen en voi liikaa korostaa.
Nuori jääkiekon harrastaja
Murrosikä kului hyvin pitkälle harrastukseni ehdoilla. Pelasin jääkiekkoa KooKoon junioreissa, ja toiminta oli aika vaativaa jo siihen aikaan. Kaikki muut harrastukset jäivät ja kesälläkin harjoiteltiin monta kertaa viikossa. Mutta täytyy todeta, että päivääkään en niistä ajoista pois vaihtaisi.Yläasteen päättyessä minulle oli selvää, että jatkan opintojani lukiossa.
19-vuotias ehdokas
Lukioaika oli vauhdikasta ja antoisaa. Onnistuimme kavereiden kanssa aika kivasti yhdistämään koulunkäynnin ja hauskanpidon. Samoihin aikoihin olin ensimmäisen kerran 19-vuotiaana nuorena ehdokkaana kunnallisvaaleissa, ja pääsin hyvin lähelle valtuustopaikkaa. Halu vaikuttaa asioihin oli jo silloin olemassa. SDP:n jäseneksi liityin vuonna 1998.Työelämään
Lukion jälkeen minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä haluan lähteä lukemaan. Kävin armeijan, ja viikonloppuisin ajoin taksia lisätienestien toivossa. Olen aina tullut ihmisten kanssa hyvin toimeen ja viihdyin taksin ratissa. Monen sattuman kautta yhtäkkiä huomasin, että minulla oli 23-vuotiaana oma liikennelupa ja yritys mistä pitää kantaa vastuu.Minulla oli hienot asiakkaat ja tein paljon yhteistyötä paikallisten suurten metsäteollisuusyritysten kanssa. Henkistä pääomaa kertyi aika lailla toimintaa pyörittäessä.