Kouvolan kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyen ydinkysymys kuuluu, siirrytäänkö seuraavien kuntavaalien jälkeen pormestarimalliin vai pitäydytäänkö lähtökohtaisesti nykyisessä mallissa. En näe pormestarimallissa sellaisia hyötyjä, jotka puoltaisivat mallin käyttöönottoa Kouvolassa. Sen sijaan epäilyksiä herättää ainakin kolme seikkaa. Ensinnäkin valta keskittyy voimakkaasti pormestarille, apulaispormestareille sekä pormestariston puolueille. Toiseksi roolit menevät helposti sekaisin, koska pormestarit osallistuvat aktiivisesti asioiden valmisteluun. Kolmanneksi pormestarin osaamisvaatimukset korostuvat Kouvolan kokoisessa kaupungissa. Miten valtuusto kykenee arvioimaan pormestarin pätevyyden?

Nykyisen Kouvolan synnystä lähtien olen viestinyt poliittisen johtamisen edellytysten vahvistamisen puolesta. Miten varmistetaan, että työelämässä mukana olevat päätöksentekijät kykenevät yhteensovittamaan siviilityöt ja vaativat luottamustoimet esim. kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa? Uudistetun johtamisjärjestelmän tulee vastata vastata edellä mainittuun kysymykseen.

Toinen tärkeä näkökulma liittyy vaaleilla valitun valtuuston roolin vahvistamiseen. Miten valtuuston roolia johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä vahvistetaan? Valtuuston keskeiset tehtävät ovat talousarviosta ja strategiasta päättäminen. Valtuuston jäsenillä tulee olla keskeinen rooli edellä mainittujen asioiden ohjaamisessa. Kouvolassa tuleekin tarkastella ennakkoluulottomasti kuntalain mahdollistaman valiokuntamallin käyttöönottoa, jossa valiokunnat korvaisivat lautakunnat. Valiokuntien jäsenet olisivat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Valiokunnat olisivat siten vahvasti sidoksissa valtuustoon.

Kouvolassa valtuuston koko on verraten suuri useimpiin verrokkikuntiin nähden. Tulevalla valtuustokaudella valtuuston jäsenmäärää tulee laskea kuntalain mukaiseen minimiin eli 51 valtuutettuun. Tarkastelen asiaa ennen kaikkea valtuuston toiminnan tehostamisen näkökulmasta. Vähemmän on enemmän.